[Vanhan musiikin liitto] Uuden puheenjohtajan terveiset

http://svamuli.fi/uuden-puheenjohtajan-terveiset/

Hei kaikki jäsenet ja muut lukijat,

Kirjoitan nyt ensimmäisen kerran Suomen vanhan musiikin liitto ry:n puheenjohtajana. Kiitän kunniasta ja minua kohtaan osoitetusta luottamuksesta. Toivon voivani olla tämän luottamuksen arvoinen ja pyrin toimillani tässä asemassa olemaan hyödyksi ja iloksi yhdistyksen jäsenistölle, musiikkialalle ja ympäröivälle yhteiskunnalle mahdollisuuksien mukaan ottamalla osaa mahdollisimman moneen keskusteluun ja tapahtumaan, sekä seuraamalla tiiviisti kulttuuripoliittista ilmapiiriä meillä ja muualla. Yksin ei kukaan meistä pärjää, joten kutsun teidät kaikki mukaan yhdistyksemme toimintaan parhaaksi näkemällänne tavalla. Olkaamme yhteydessä!

Kapinaliikkeestä lähtökohdaksi

Vanhan musiikin liike, periodisoittaminen, historiallisesti informoitu esittämiskäytäntö, varsinkin aiemmin myös autenttisuusliike. Nämä ovat entisiä ja nykyisiä nimityksiä ilmiölle, jossa on pohjimmiltaan kyse maailmojen moninaisuuden tunnistamisesta ja jokaisen tilanteen tarkastelemisesta sen omista lähtökohdista sen sijaan, että katsottaisiin ajan kulumista aina automaattisesti uuden paremmuutena ja vanhan hylkäämisenä. Toinen tapa hahmottaa ilmiön luonne on pyrkimys ymmärtää muotien mekanismeja kulloisenkin muodin noudattamisen sijaan.

Eri musiikkien soittaminen asiaankuuluvilla tyyleillä ja soittimilla ei ole aivan uusi keksintö. Kesti kuitenkin kymmeniä vuosia ennen kuin tämän alan pioneerien työn hedelmät saatiin kaikkien ulottuville niin, että soittajat ja yleisöt voivat niistä nauttia käytännössä kaikkialla maailmassa. Haluan esittää tässä oman näkemykseni vanhan musiikin alan voitokkaasta historiasta: Voidaan ajatella, että nyt mukaan tulevat edustavat neljättä sukupolvea. Tässä esittämäni jaottelu on omani, mutta ajatukset eivät tietenkään ole yksin minun, vain minun suullani esitettyjä.

• Esivanhempina modernille periodiliikkeelle toimivat soittimia ja musiikkia lopulta kuitenkin vain osaksi historiallisesti lähestyneet, ennen toista maailmansotaa toimineet Dolmetschit, Wanda Landowska, Casadessus’n suku ja muut. Aivan ensimmäiset entisten aikojen musiikkien henkiinherättämis- ja kertauspyrinnöt ulottuvat vähintään 1800-luvun ensimmäiselle puoliskolle ja osiltaan kauemmaskin.

• Ensimmäinen varsinainen periodisoitinsukupolvi olivat nyt hiljalleen väistyvät 1950- ja 1960-luvuilla aloittanut Leonhardtien, Kuijkenien, Harnoncourtin ja kumppanien porukka, joka kokeilemalla ja suureksi osaksi itse opiskelivat vanhojen soitinten ja muusikillisten kielten maailmaa ensimmäistä kertaa nimenomaan historiallisista lähtökohdista.

• Toinen sukupolvi ovat näiden edellämainittujen lukuisat oppilaat, jotka ovat vieneet esteettisen relativismin ja historiatietoisuuden ilosanoman vanhoista keskuksista omiin piireihinsä.

• Kolmatta sukupolvea edustaa vielä paljon suurempi joukko toisen sukupolven ympäri maailmaa kasvattamia, periodiestetiikan jo selkeästi itsenäisenä koulutussuuntana ja automaattisesti relevanttina erityisalana kokeneet muusikot.

• Neljäs sukupolvi on vaikeammin määriteltävissä. Ympyrä on nimittäin sulkeutunut. Nyt kehittymässä oleva sukupolvi olemme me kaikki koko klassisen musiikin alalla. Oppi ja vaikutteet virtaavat joka suuntaan ja ihmiset lisäkouluttautuvat yhä elämänmittaisemmin eri vaiheissa musiikillista uraansa, myös vanhan musiikin erityisalueille.

Tämän ylläolevan sukupolviluetteloksi kirjoitetun kehityslinjan kautta näkisin, että periodiliike kapinaliikkeenä yksisilmäisyyttä vastaan on saanut aikaan kokonaisen vallankumouksen myös itsensä ulkopuolella. Muusikoiden erikoistuminen tiettyihin tyyleihin tai ilmiöihin ei ole enää erityisen harvinaista, ja toisaalta musiikillinen monikielisyys ja -alaisuus on luonnollinen osa nykymuusikon ammattitaitoa. Tämä kehitys on varmasti suurelta osin periodiliikkeen vaikutusta ja vahvistaa sen historiallisen tarpeellisuuden ja tavoitteiden onnistumisen.

Vanhan musiikin ala maailmalla ja Suomessa on kokenut viime vuosikymmeninä voimakkaan laajentumis- ja valtavirtaistumiskehityksen. Sen myötä soittajat ja yleisöt ovat saaneet valtavan määrän uutta soitettavaa, pohdittavaa, tutkittavaa ja kuultavaa ja uusia tapoja tehdä ja kokea musiikkeja. Musiikin maailma ei ole enää entisensä. Tilanne on pluralistisen musiikkikäsityksen kannalta monella tavalla aivan erinomainen, mutta pitkäaikainen kokemus ”marginaalin marginaalista” käsin toimimisesta on johtanut vanhan musiikin alan sisällä mielestäni hiukan jämähtäneeseen identiteettikäsitykseen.

Erityisalamme on siis saapunut tienhaaraan ja mielestäni nyt on aika valita seuraava suunta. Vaihtoehtoja on kaksi. Ensimmäinen mahdollisuus on se, että otetaan lähtökohdaksi kapinaliikkeen voitto ja ajatellaan, että nyt klassisen musiikin maailma on käytännössä periodisoitu. Enää vain pieni vähemmistö ajattelee kaikkia musiikkeja voitavan relevantisti esittää ottamatta huomioon eri aikojen ja tilanteiden omia lainalaisuuksia. Tämä ajattelutapa asettaa erillisen itsenäisen vanhan musiikin erityisalan tarpeellisuuden kyseenalaiseksi, sillä sen mukaan voidaan olettaa eri musiikkien pääsevän melko hyvin oikeuksiinsa ilman vain tiettyihin erityisaloihin keskittyviä erityisosaajia.

Toinen vaihtoehto edustaa jatkuvan vallankumouksen ajatusta. Se jättää mainitun sinänsä ansiokkaasti periodisoidun yleisklassisen musiikkikulttuurin nykyiseen valtavirta-asemaansa ja kaivautuu nykyistä vielä spesifimpiin sfääreihin, erikoistuu syvemmälle yksittäisiin tyyleihin, soitintyyppeihin, musiikinteoreettisiin ja -filosofisiin ilmiöihin, genreihin, rooleihin, tilanteisiin ja soittotapoihin. Tämä vahvistaisi erillisen vanhan musiikin alan ja sen koulutuksen tarvetta. Puhun nyt koko alan laajuisella tasolla, enkä väitä, etteikö Suomessa nykyiselläänkin olisi runsaasti erittäin korkeatasoisia vanhan musiikin tekijöitä ja opettajia. Periodimusiikkimaailman on mielestäni syytä valita vielä nykyistä kunnianhimoisempi polku kohti täsmällisiä tyylitajuja ja kielitaitoja satojen vuosien musiikit kattavalla työmaallamme.

Miten tästä eteenpäin?

Nyt kun paljon on jo saavutettu, on mielestäni erityisen tärkeää pohtia ja ottaa kantaa siihen, mitä periodisoittaja, barokkimuusikko tai vanhan musiikin toimija tänä päivänä pyrkii tekemään eri tavalla kuin joku muu. Vanhan musiikin alan on aika tunnistaa nykyinenpainoarvonsa, roolinsa ja tarpeensa.

Taiteellisten kysymysten lisäksi pitää tietysti ottaa aina huomioon myös maallisempi puoli. Toimintaedellytykset ovat alan kasvaessa ja toiminnan laajentuessa muuttuneet alati haastavammiksi, kun tekijöitä on vuosien varrella tullut jatkuvasti lisää, mutta jaettavissa olevan rahoituksen määrä ei ole merkittävästi muuttunut. Kuten kyllästymiseen asti on toistettu ja kuultu, kulttuurin rahoitusrakenne on murroksessa, eikä mikään varma ole enää varmaa. Vanhan musiikin alan suhteen tämä ei välttämättä ole ongelma, vaan mahdollisesti jopa hyödyllistä, sillä rahoituksen kriteereitä ja sen piiriin pääsemistä tullaan todennäköisesti pelisäännöiltään vapauttamaan ja selkiyttämään korostaen toiminnan laatua, määrää ja vaikuttavuutta eri tavalla kuin nykyjärjestelmässä, jolloin pitkälti jatkuvaan ja ennustettavaan julkiseen rahoitukseen perustuvien rakenteiden ulkopuolella toimiva alamme saattaa jopa päästä nykyistä parempaan asemaan. Taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen tähtäävää lainvalmistelutyötä tehdään paraikaa ja siihen liittyvissä keskusteluissa vanhan musiikin ala on ollut verrattain hyvin edustettuna. Sieltä ja muualtakin on saatu rohkaisevia uutisia tulevien taiteen rahoitusmallien kehittymisestä tunnistamaan myös erittäin keskeisesti freelancer-toimijoiden varassa pyörivän vanhan musiikin alueen olemassaolo ja tarpeet. Osa alamme toimijoista on viimeisimmillä rahoituskierroksilla jo saanut lisää pitkään anomaansa tukea, jonka kriteerit ja tarve on koettu täytettävän jo ennenkin. Tätä kehitystä tervehdimme ilolla. Keskusteluja jatketaan ja vaikuttamiseen pyritään osallistumaan jatkossa vähintään yhtä aktiivisesti kuin ennenkin.

Svamulin vuosi 2017

Suomen vanhan musiikin liitto ottaa vuonna 2017 uusia askelia kohti laajempaa vaikuttavuutta sekä jäsenistönsä että koko taidealan ja yhteiskunnan suhteen. Tavoitteena on löytää jäsenistöä innostavia ja hyödyttäviä tapoja varmistaa paras mahdollinen tuki ja arvostus vanhan musiikin erityisalojen toimijoille.

Edellisinä vuosina yhdistyksen talous on perustunut jäsenmaksutuottojen ja hyvin pienten menojen tasapainottamiseen. Toiminta on ollut melko kevyttä, mutta sitä on tarkoitus nyt laajentaa ja vakiinnuttaa. Yhdistyksemme laajentuvan toiminnan rahoitus vuodelle 2017 on vielä varmistumatta, sillä useimpien uusien toimintatapojen ehtona on opetus- ja kulttuuriministeriöltä haettu valtakunnallisten kulttuurijärjestöjen toiminta-avustus. Sen kohtalo ratkeaa vasta alkukevään aikana. Toteutuessaan se mahdollistaisi aivan uuden vaihteen Suomen vanhan musiikin liiton toiminnan kirjoon ja laajuuteen. Sen avulla tulisi ajankohtaiseksi osa-aikaisen toiminnanjohtajan palkkaaminen, ensi vaiheessa erityisesti tiedonkeruuta ja tiedottamista varten. Tähän liittyen suunnitellaan koko vanhan musiikin alaa koskevan tilastoinnin aloittamista. Samoin suunnitelmissa on valtakunnanlaajuisen kiertuetoiminnan käynnistäminen, sekä kaikkein parhaassa tapauksessa avustusten ja stipendien jakamisen aloittaminen. Muitakin uusia ja vanhoja toimintatapoja kehitetään, seuratkaa www.svamuli.fi -nettisivuja ja muita tiedotuskanavia.

Verkostoitumista, uusia vaikutuskanavia ja yhteistyökumppaneita kotimaassa ja ulkomailla etsitään ja yhdistyksen aktiivista läsnäoloa taidekeskustelun ja taidepoliittisen vaikuttamisen kentällä, sekä yhteydenpitoa jäsenistöltä ja jäsenistölle lisätään.

Hyvän uuden vuoden toivotukset

Toivotan kaikille Suomen vanhan musiikin liiton henkilö- ja yhteisöjäsenille, hallitukselle, sekä kaikille muillekin lukijoille hyvää, menestyksekästä ja onnellista uutta vuotta 2017. Älkäämme vaipuko synkkyyteen toinen toistaan seuraavien huonojen uutisten ja kehitysten edessä, vaan uskokaamme valoisaan tulevaisuuteen ja asioiden syklisyyteen. Edessämme on aivan varmasti jälleen myös hyviä aikoja!

Pariisissa 10.1.2017

Matias Häkkinen

POST SCRIPTUM

Toivotan kaikki vanhat ja uudet jäsenet lämpimästi tervetulleiksi mukaan ideoimaan Suomen vanhan musiikin liiton toimintaa, jotta saisimme yhdistyksen toiminnan muodostettua palvelemaan sekä jäsenistön että koko alan hyötyä ja iloa mahdollisimman monipuolisesti. Ottakaa yhteyttä joko minuun tai osoitteeseen info(at)svamuli.fi.

Muista myös:

1) Keskustelusivu Facebookissa. Täällä saa keskustella ja kysellä kaikesta alaan liittyvästä. Paikalla puheenjohtajan ja hallituksen lisäksi runsaasti jäseniä ja ei-jäseniä.

https://www.facebook.com/groups/svamuli/?fref=ts

2) Svamulin konserttikalenteri, johon pyydämme ilmoittamaan kaikki vanhan musiikin alan konsertit ja tapahtumat koko maassa.

http://svamuli.fi/ilmoita-tapahtumasta/

3) Vanhojen kosketinsoitinten kartoitus. Tänne pyydetään vastauksia kaikilta, jotka omistavat, käyttävät tai tuntevat cembaloita, pikku-urkuja, klavikordeja, fortepianoja tai muita vanhan musiikin toimintaan liittyviä kosketinsoittimia. Lisätietoja linkin takaa löytyvässä kuvauksessa.

https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSdbCHJvrUSCFNntOISB3BU-be2lKe2puiWyFWE5lxcB1HJGgg/viewform